Suosituimmat lajit

Maailmassa on yli sata kahvipensaslajia. Viljellyimmät lajit ovat arabian kahvi, kongon kahvi sekä liberian kahvi. Kaikista maailman kahvintuotannosta suurin osa on arabian kahvia, 75%. Toiseksi eniten viljellään kongon kahvia, 25%. Liebrian kahvilla on vain prosenttiosuus, 1%.

Arabian kahvi on pehmeän makuista. Kongon kahvi taas on kitkerämmän ja voimakkaamman makuista.

Maailmassa viljellään myös muitakin kahvipensaita, mutta nämä lajit eivät päädy myyntiin.

Missä kahvia viljellään? Ehdottomasti maailman ykkösmaa kahvin viljelyn suhteen on Brasilia. Siellä tuotetaan vuosittain 2,8 miljoonaa tonnia kahvia. Toiseksi suosituin kahvimaa on Vietnam ja kolmatta sijaa pitää Kolumbia. Muita suuria kahvin tuottajamaita ovat Indonesia, Etiopia, Intia sekä Honduras.

Kaikkiaan kahvia viljellään yli 60 maassa.

Kahvipensaan kasvatus?

Kahvipensaat kuuluvat matarakasveihin. Kahvipensaat ovat periaatteessa puita, mutta ne leikataan pensaiksi jotta sadonkorjuu on helpompaa. Pensaat istutetaan maahan muutaman metrin välein. Ne karsitaan pari kertaa vuodessa. Ilman karsimista kahvipensas kasvaisi yli 6 metriseksi puuksi, mutta karsimalla niiden korkeus pidetään yleisesti noin kahdessa metrissä.

Paras kasvualusta kahvipensaille on savinen maaperä, paksu multa tai mineraalipitoiset rinteet. Kahvipensas kaipaa kasvaakseen sadetta ja 15-25 asteen lämpötilan. Kahvipensaat eivät kestä pakkasia. Suomessa kahvipensaiden viljely ei ole mahdollista, sillä ilmastomme ei ole sopiva. Kasvihuoneessa kahvipensaan kasvatus on suomessakin mahdollista.

Kahvipensas tuottaa punaisia marjoja. Yksi marja sisältää yleensä pari kappaletta siemeniä, eli tässä tapauksessa kahvipapuja. Papuja voi alkaa kerätä kaksi vuotiaasta pensaasta. Yksi pensas tuottaa yhden tai kaksi satoa vuodessa. Pensaiden marjojen määrä vaihtelee. Keskimäärin yksi kahvipensas tuottaa puolesta kilosta, kahteen ja puoleen kiloon marjoja. Kahdesta ja puolesta kilosta marjoja saadaan noin puoli kiloa kahvipapuja.

Kahvipavut poimitaan käsin tai konetta apuna käyttäen.

Kahvimarjat vastaavat kooltaan kirsikkaa ja ovat väriltään punaisia tai keltaisia. Marjat ovat poimittavissa yhdeksän kuukauden jälkeen kukinnan aloituksesta.

Kahvimarjojen poiminnan jälkeen pavut erotellaan ja lajitellaan ennen niiden lähettämistä eteenpäin. Kahvipavut lajitellaan yleensä koon mukaan ja huonot pavut erotellaan joukosta. Parhaimman makuiset pavut ovat yleensä kooltaan suurimpia.